Pohdimme muutamia eri vaihtoehtoja reitillä pysymiseen. Paperikartat olisivat varmasti halvin ja miksei sinänsä ihan hyväkin vaihtoehto. Jotenkin vaan sellaiset tuntuvat jo vähän menneisyyteen kuuluvilta asioilta. Toisekseen kokeneempikaan kartturi ei välttämättä aina lue sitä karttaa ihan oikein tai kykene artikuloimaan tarpeeksi selkeästi, jotta Losin iltapäiväruuhkassa sompaileva kärttyinen nuori mies pysyisi mukana. Ei siis paperikarttoja tälle reissulle.
Noh seuraavaksi kuvaan tulevat erilaiset navigaattorit. Navigaattorin voi joko ostaa, vuokrata tai vaihtoehtoisesti on mahdollista käyttää sopivaa kännykkäsovellusta. Navigaattorin ostamisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyviä puolia on se, että samalla saat todennäköisesti kivan telineen. Huonoa puolestaan on se, että vaikka kelvollinen navigaattori ei sinällään maksa mahdottomia niin karttojen lataus sen sijaan on usein maksullista ja päivityksistä maksat taas parin vuoden päästä lisää. Sitten kun eteen tulee seuraava reissu ja matkustat uuteen maahan, niin lataat uudet kartat ja laitat taas euroja likoon. Ei kuulosta kovin fiksulta, eihän? Niin ja huomautettakoon vielä sekin, että kun poistut autosta ja pitää löytää se ihana vaatekauppa johon vaimo haluaa, niin tuo toivioretki on tehtävä ilman tuulilasiin liimattua apuvälinettä.
Entäpä sitten navigaattorin vuokraaminen? Eautovuokraamo näyttäisi veloittavan navigaattorista 6 euroa/päivä ja Herz kuukaudelta vajaat 200 dollaria eli pyöreästi 150€. Samalla hinnalla saa uuden navigaattorin kaupasta (toki ilman karttoja, mutta kuitenkin), joten eipä natsaa tämäkään. Olen kuullut, että osa Yhdysvalloissa matkustelleista on ostanut navigaattorin halvalla esim. Walmartista ja myynyt sen sitten uusille matkaajille reissun jälkeen. Tuo voisi sinällään olla ihan toimivakin vaihtoehto, mutta vaatii hieman säätämistä ja navigaattorista luopumista matkan jälkeen.
Kännykkään ostettavien navigaattoreiden ongelmana on se, että varsin moni sovellus vaatii nettiyhteyden toimiakseen. Tämä pätee erityisesti iPhoneista ja useimmista Androideista löytyvään muuten loistavaan Google Mapsiin. Ainahan voisi ostaa prepaidin kännykkään ja luottaa siihen, että nettiyhteys pelaa, mutta katsellessani jenkkioperaattoreiden verkkojen peittokarttoja tuli nopeasti selväksi, ettei yhteys tule toimimaan riittävän hyvin. Toisekseen ei ole kivaa, kun ajat motaria pohtien oikeaa reittiä, luot toiveikkaan katseen kännykkääsi ja samalla puhelinmyyjä soittaa ja pilaa taas kerran kaiken.
Ratkaisuksi päätin hankkia meille Nokia Lumia 630 puhelimen. Moni on varmaan miettinyt sopivaa käyttökohdetta Lumioille ja valokuvaamisen ohella nuo osin suomalaisenkin insinöörityön helmet sopivat toden totta navigointiin erittäin hyvin. Lumia 630 on uskoakseni tällä hetkellä halvin uutena Suomessa myytävä puhelin, johon saa Nokian mainion Here navigointisoftan täydellä karttapaketilla. Alle 120 euron hinnalla saat siis 95 maan offline*-kartat ja suomea sujuvasti solkottavan koneäänen autoosi. Kaupan päälle saat vielä kohtuullisesti toimivan puhelimen, jolla hätätilassa kaiketi räpsäisee kuvankin jostain jos sen taskusta löytyvän iPhonen akku on lopussa. Reissun jälkeen ajattelin sijoittaa luurin oman automme hanskalokeroon odottelemaan uutta matkaa.
Huh olipa pläjäys navigaattoreista, kohta varmaan Teknari ottaa yhteyttä. Nyt hakemaan matkalaukku kellarista ja valmistautumaan pakkaamisen aloittamiseen. Matka alkaa huomenna aamuviideltä. Maistuu.
*(Offline tässä yhteydessä = karttojen käyttäminen ei vaadi nettiyhteyttä).
-V
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti