Santa Festä matkamme jatkui Flagstaffiin. Villellä oli huonot kokemukset aiemmalta vierailultaan Flagstaffiin, joten olin itsekin kuulemani perusteella hieman varautunut kyseistä kaupunkia kohtaan. Hotellimme, paremminkin motelli, oli taas perus hotellialueella. Flagstaffista löytyy toimiva keskusta, jota ei ole ollut suurimmassa osassa matkamme varrella olleista kaupungeista. Kävimme ajamassa keskustan läpi ja menimme syömään Villen aiempaan tuttavuuteen, Granny's Closetiin. Ruoka oli erittäin miellyttävää! Kävimme ajoissa nukkumaan, koska lähdimme kello 3.30 ajemaan kohti Grand Canyonia ja auringonnousua.
Grand Canyon. On muuten aikas mahtava paikka. Siitä on vaikea kirjoittaa tai kertoa kuvin, se täytyy itse nähdä. Ajoimme Grand Canyonille Flagstaffista ensin tietä 89 ja siitä käännyimme tielle 64. Olimme niin aikaisin liikkeellä ettei puistonvartija ollut vielä herännyt ja säästimme pääsylipun hinnan 25 taalaa. Kävimme kolmella pointilla eli näköalapaikalla, Desert view, Lipon, Grand viewpoint ja Mather pointilla. Parhaimmiksi osoittautui Grand view ja Mother pointit. Takaisin Flagstaffin ajoimme tietä 180, jonka varrella on kauniit maisemat. Grand Canyonin reissulla tapasimme bambin eli metsäkauriin, korppeja, pupun ja kyltin puumavaarakyltin :) Olimme takaisin hotellilla yhdentoista kieppeillä ja kävimme kuuden tunnin nokkaunille. Herättyämme menimme syömään keskustan Alpine pizzeriaan, tosi hyvää!
Villenkin mieli muuttui Flagstaffia kohtaan positiivisemmaksi ja itsekin tykkäsin kaupungista.
Seuraavaksi Las Vegas Hooverin padon kautta! Hooverin pato oli mahtava ihmisen tekemä teos. Lämpöä oli ekaa kertaa lähemmäksi 40 astetta ja hikeä pukkasi. Hooverin padolle on Las Vegasista vain puolen tunnin ajomatka, joten kannattaa käydä jos on lähellä.
Las Vegasiin saavuimme torstai-iltana. Palautimme auton ja asetuimme taloksi Luxoriin. Retkimatkakumppaniemme lento oli myöhässä miehekkäät 15 tuntia, joten vietimme ekan illan Vegasin valoissa kahdestaan. Heti oli pakko päästä pelaamaan edelliseltä matkalta tutuksi tullutta onnenpyörää! Kävelimme Stripillä ja ihmettelimme menoa ja meininkiä. Kyllähän tämä kaupunki ihmetyttää toisellakin kerralla.
Retkimatkaystämme saapuivat altaalle joten adjö, tää alkaa nauttimaan lämmöstä, tico tico beibe!
Las Vegasiin saavuimme torstai-iltana. Palautimme auton ja asetuimme taloksi Luxoriin. Retkimatkakumppaniemme lento oli myöhässä miehekkäät 15 tuntia, joten vietimme ekan illan Vegasin valoissa kahdestaan. Heti oli pakko päästä pelaamaan edelliseltä matkalta tutuksi tullutta onnenpyörää! Kävelimme Stripillä ja ihmettelimme menoa ja meininkiä. Kyllähän tämä kaupunki ihmetyttää toisellakin kerralla.
Retkimatkaystämme saapuivat altaalle joten adjö, tää alkaa nauttimaan lämmöstä, tico tico beibe!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti